katugalleria huittinen
6.6.-8.8.1998

huittisten maaperään on nyt pureuduttu ympäristö-maataiteen keinoin, on installaatioita ja tilateoksia, mutta myös klassiseen kuvanveistoon ja maalaustaiteeseen pohjautuvaa ilmaisutapaa.
teokset yltävät sydäntä tykyttävän ilon tunteiden herättelystä pureviin yhteiskunnallisiin kannanottoihin.

kaupungintalon suihkulähteessä olevasta puulaatikosta paljastuu avajaislauantaina tamperelaisen frank kappaksen jääveistoksia.

virolainen margit joonas maalaa kivirannan kartanon viljamakasiiniin kaksi freskoa, elämän kierron symbolit. aiheet työhön hän sai läheisestä jokimiljööstä ja kaukaisesta atsteekkikulttuurista.

anneli sipiläinen luo vanhan paloaseman torniin neljä vuodenaikaa. kevään merkkinä tornissa on jo kukkasipuli, kevään sipuli sekä kesäinen koivu. niitä seuraa myöhemmin syksyn lennokki talven kuunkajoinen kuusi.

linja-autoaseman läheisellä viheralueella on köydellä aidattuna tommi hildénin fossiiliteos, neitsyttanssi.

linja-autoasemarakennuksen ”lasikuutiosta” löytyy joensuulaisen merja miettisen muotihuone, läpinäkyviä, kuparilangasta kudottuja mekkoja, jotka ovat vain puolikkaita. taiteilija ottaa luomuksillaan kantaa yhä useampien naisten elämään ohjaaviin ajan vaatimuksiin.

turkulaisen kuvanveistäjän miika karttusen minä olen –teos, on nykyajan vaivaisukko, jonka avulla taiteilija ihmettelee mistä nykyajan ihmiset hengenravintonsa hakevat. vaivaisukko seisoo kita auki osuuspankin ja r-kioskin väliseen aulaan.

tamperelainen ympäristötaideryhmä jaakko himanen, jere ruotsalainen, jouni sarpola ja santtu ronkainen on rakentanut punkalaitumenjokeen särkimyskosken partaalle sinisen maiseman. optima forma -teoksellaan he haluavat virittää keskusteluja siitä, miten pitkälle luonnon manipuloinnissa voidaan mennä

pukinojasta, risto rytinkadun varrella on espoolaisen hans-christian bergin joen lapsi.

torin kulmalla näkee miten huittinen on tällä vuosisadalla muuttunut. helsinkiläinen markus kåhre on rakentanut esteettisen kaukoputken, johon katsomalla siirtyy suoraan vuosikymmenten takaiseen torimiljööseen.

kirkkopuistossa törmää virolaisen raivo kotovin kulku-teokseen. kymmenien metrien mittainen teräslankateos kuvaa ihmisten elämänkulkua.

tallinnalainen leonhard lapin ottaa teoksellaan koko kaupungin. hän on kiinnittänyt 13 talon seinään suomalaisista kivistä hiottuja laattoja ja luonut näin suprealistisen kaupungin.

säästöpankin edustalla taivaita tavoittelee hannu aaltosen riemukaari, joka on eräänlainen rauhanajan triumfi. se on suomalaista honkaa ja saanut hahmoonsa piirteitä myös kuurinmaalaisesta linnasta.

sauvolaisen pive toivosen ja helsinkiläisen outi korhosen sekä heidän ohjaamansa 13 lapsen ryhmän taideteos, unten maa synnyttää kailan puistoon elävän, koko kesän muuntuvan teoksen, jossa lasten unihahmot kukkivat eri väreissään.

osa teoksista jäi pysyvästi huittisiin.
hildenin neitsyttanssi peitettiin maan uumeniin. taideteos se oli arkeologisena kaivauksena, nyt se pääsi lopulliseen muotoonsa, todelliseksi fossiiliksi.
joonasin freskot jäivät makasiinin seinille ja lapinin kivilaatat rakennuksiin eri puolille kaupunkia.
huittisten seudun taideyhdistys osti lauttapainon lahjoitusrahoilla viisi miettisen kuparilankamekkoa ja luovutti taiteet huittisten kaupungin katugalleria-kokoelmaan.